حم (1)
Ylistetty, kunnian Jumala |
تَنزِيلُ الْكِتَابِ مِنَ اللَّهِ الْعَزِيزِ الْحَكِيمِ (2)
Pyhän Kirjan ilmoitus on saatu Jumalalta, mahtavalta, viisaalta |
مَا خَلَقْنَا السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضَ وَمَا بَيْنَهُمَا إِلَّا بِالْحَقِّ وَأَجَلٍ مُّسَمًّى ۚ وَالَّذِينَ كَفَرُوا عَمَّا أُنذِرُوا مُعْرِضُونَ (3)
Me olemme luonut taivaat ja maan ja mitä niiden välillä on vain totuudessa ja määrätyksi ajaksi, mutta ne, jotka ovat epäuskoisia, kääntyvät pois saamistaan varoituksista |
قُلْ أَرَأَيْتُم مَّا تَدْعُونَ مِن دُونِ اللَّهِ أَرُونِي مَاذَا خَلَقُوا مِنَ الْأَرْضِ أَمْ لَهُمْ شِرْكٌ فِي السَّمَاوَاتِ ۖ ائْتُونِي بِكِتَابٍ مِّن قَبْلِ هَٰذَا أَوْ أَثَارَةٍ مِّنْ عِلْمٍ إِن كُنتُمْ صَادِقِينَ (4)
Sano: »Oletteko ajatelleet niitä, joita avuksenne huudatte Jumalan sijasta? Osoittakaa minulle, kuinka suuren osan ne ovat luoneet maasta! Tai onko heillä osuutta taivaisiin? Tuokaa minulle kirja, joka on ilmoitettu ennen tätä, tai rippeitä tiedosta, jos rakastatte totuutta!» |
وَمَنْ أَضَلُّ مِمَّن يَدْعُو مِن دُونِ اللَّهِ مَن لَّا يَسْتَجِيبُ لَهُ إِلَىٰ يَوْمِ الْقِيَامَةِ وَهُمْ عَن دُعَائِهِمْ غَافِلُونَ (5)
Kuka erehtyy enemmän kuin se, joka Jumalan asemesta kutsuu niitä, jotka eivät ennen ylösnousemuksen päivää vastaa hänelle eivätkä huoli hänen kutsustaan |
وَإِذَا حُشِرَ النَّاسُ كَانُوا لَهُمْ أَعْدَاءً وَكَانُوا بِعِبَادَتِهِمْ كَافِرِينَ (6)
Ja kun ihmiset kootaan yhteen, tulee heistä näiden vihamiehiä ja he kieltävät näiden palvoneen heitä |
وَإِذَا تُتْلَىٰ عَلَيْهِمْ آيَاتُنَا بَيِّنَاتٍ قَالَ الَّذِينَ كَفَرُوا لِلْحَقِّ لَمَّا جَاءَهُمْ هَٰذَا سِحْرٌ مُّبِينٌ (7)
Ja vaikka tunnusmerkkimme selvästi luetaan heille, väittävät epäuskoiset totuudesta, kun se tulee heidän osakseen: »Tämä on selvää noituutta.» |
أَمْ يَقُولُونَ افْتَرَاهُ ۖ قُلْ إِنِ افْتَرَيْتُهُ فَلَا تَمْلِكُونَ لِي مِنَ اللَّهِ شَيْئًا ۖ هُوَ أَعْلَمُ بِمَا تُفِيضُونَ فِيهِ ۖ كَفَىٰ بِهِ شَهِيدًا بَيْنِي وَبَيْنَكُمْ ۖ وَهُوَ الْغَفُورُ الرَّحِيمُ (8)
Tai he sanovat: »Hän on keksinyt sen». Sano: »Jos minä olen keksinyt sen, ette te voi enää auttaa minua Jumalan edessä. Hän tietää parhaiten, mitä olette siitä uskotelleet. Hän on pätevä todistaja minun ja teidän asiassanne; niin, Hän antaa anteeksi ja on armollinen |
قُلْ مَا كُنتُ بِدْعًا مِّنَ الرُّسُلِ وَمَا أَدْرِي مَا يُفْعَلُ بِي وَلَا بِكُمْ ۖ إِنْ أَتَّبِعُ إِلَّا مَا يُوحَىٰ إِلَيَّ وَمَا أَنَا إِلَّا نَذِيرٌ مُّبِينٌ (9)
Sano: »Minä en ole sananjulistajista ensimmäinen enkä tiedä, mitä tulee tapahtumaan minulle tai teille; minä noudatan vain sitä, mikä on ilmoitettu minulle, ja olen vain julkinen varoittaja.» |
قُلْ أَرَأَيْتُمْ إِن كَانَ مِنْ عِندِ اللَّهِ وَكَفَرْتُم بِهِ وَشَهِدَ شَاهِدٌ مِّن بَنِي إِسْرَائِيلَ عَلَىٰ مِثْلِهِ فَآمَنَ وَاسْتَكْبَرْتُمْ ۖ إِنَّ اللَّهَ لَا يَهْدِي الْقَوْمَ الظَّالِمِينَ (10)
Sano: »Oletteko ajatelleet, että se tulee Jumalalta ja että te ette usko siihen, mutta eräs todistaja Israelin lasten joukosta on todistanut sen oikeaksi; hän uskoi, mutta te olette ylpeitä.» Totisesti, Jumala ei kaitse jumalatonta kansaa |
وَقَالَ الَّذِينَ كَفَرُوا لِلَّذِينَ آمَنُوا لَوْ كَانَ خَيْرًا مَّا سَبَقُونَا إِلَيْهِ ۚ وَإِذْ لَمْ يَهْتَدُوا بِهِ فَسَيَقُولُونَ هَٰذَا إِفْكٌ قَدِيمٌ (11)
Epäuskoiset sanovat uskovaisista: »Jos koraanissa olisi ollut jotakin hyvää, eivät he sen omaksumisessa olisi päässeet meistä edelle», ja koska he eivät tahdo antaa sen ohjata itseään oikeaan, he sanovat: »Se sisältää vain vanhoja valhetaruja.» |
وَمِن قَبْلِهِ كِتَابُ مُوسَىٰ إِمَامًا وَرَحْمَةً ۚ وَهَٰذَا كِتَابٌ مُّصَدِّقٌ لِّسَانًا عَرَبِيًّا لِّيُنذِرَ الَّذِينَ ظَلَمُوا وَبُشْرَىٰ لِلْمُحْسِنِينَ (12)
Ennen sitä oli jo Mooseksen kirja oppaana ja armonosoituksena, ja tämä kirja vahvistaa sen arabian kielellä, varoitukseksi niille, jotka tekevät vääryyttä, ja hyvänä sanomana niille, joiden teot ovat hyviä |
إِنَّ الَّذِينَ قَالُوا رَبُّنَا اللَّهُ ثُمَّ اسْتَقَامُوا فَلَا خَوْفٌ عَلَيْهِمْ وَلَا هُمْ يَحْزَنُونَ (13)
Totisesti niillä, jotka sanovat: »Jumala on Herramme» ja pysyvät oikealla tiellä, ei ole pelkoa eikä heidän tarvitse murehtia |
أُولَٰئِكَ أَصْحَابُ الْجَنَّةِ خَالِدِينَ فِيهَا جَزَاءً بِمَا كَانُوا يَعْمَلُونَ (14)
Heistä tulee paratiisin asukkaita ikuisiksi ajoiksi palkaksi siitä, mitä he tekivät |
وَوَصَّيْنَا الْإِنسَانَ بِوَالِدَيْهِ إِحْسَانًا ۖ حَمَلَتْهُ أُمُّهُ كُرْهًا وَوَضَعَتْهُ كُرْهًا ۖ وَحَمْلُهُ وَفِصَالُهُ ثَلَاثُونَ شَهْرًا ۚ حَتَّىٰ إِذَا بَلَغَ أَشُدَّهُ وَبَلَغَ أَرْبَعِينَ سَنَةً قَالَ رَبِّ أَوْزِعْنِي أَنْ أَشْكُرَ نِعْمَتَكَ الَّتِي أَنْعَمْتَ عَلَيَّ وَعَلَىٰ وَالِدَيَّ وَأَنْ أَعْمَلَ صَالِحًا تَرْضَاهُ وَأَصْلِحْ لِي فِي ذُرِّيَّتِي ۖ إِنِّي تُبْتُ إِلَيْكَ وَإِنِّي مِنَ الْمُسْلِمِينَ (15)
Me olemme myös käskenyt ihmisen tehdä hyvää vanhemmilleen; hänen äitinsä on kantanut hänet tuskalla ja synnyttänyt hänet kivulla, ja kantaminen ja vieroittaminen kestää kolmekymmentä kuukautta; ja kun hän saavuttaa kypsyysiän ja täyttää neljäkymmentä vuotta, hän sanoo: »Herra, suo minun olla kiitollinen siitä armosta, jota olet osoittanut minulle ja vanhemmilleni, suo että pystyisin hyviin tekoihin, jotka miellyttävät Sinua, ja salli kaiken koitua jälkeläisteni parhaaksi; totisesti, minä turvaan Sinuun ja kuulun Sinun alamaisiisi.» |
أُولَٰئِكَ الَّذِينَ نَتَقَبَّلُ عَنْهُمْ أَحْسَنَ مَا عَمِلُوا وَنَتَجَاوَزُ عَن سَيِّئَاتِهِمْ فِي أَصْحَابِ الْجَنَّةِ ۖ وَعْدَ الصِّدْقِ الَّذِي كَانُوا يُوعَدُونَ (16)
Näiltä vastaanotamme parhaan, mitä he ovat tehneet, ja annamme anteeksi heidän pahat tekonsa, koska he kuuluvat paratiisin asukkaisiin sen vanhurskaan lupauksen mukaan, mikä heille on annettu |
وَالَّذِي قَالَ لِوَالِدَيْهِ أُفٍّ لَّكُمَا أَتَعِدَانِنِي أَنْ أُخْرَجَ وَقَدْ خَلَتِ الْقُرُونُ مِن قَبْلِي وَهُمَا يَسْتَغِيثَانِ اللَّهَ وَيْلَكَ آمِنْ إِنَّ وَعْدَ اللَّهِ حَقٌّ فَيَقُولُ مَا هَٰذَا إِلَّا أَسَاطِيرُ الْأَوَّلِينَ (17)
Mutta jos joku sanoo vanhemmilleen: »Häpeä teille! Kuinka lupaatte minulle, että minut herätetään henkiin, kun jo muut sukupolvet ovat kuolleet ennen minua?» niin että he kumpikin huutavat Jumalalta apua: »Voi sinua! Usko, Jumalan lupaus on totisesti varma» ja hän vastaa: »Nämä ovat vain muinaistaruja» |
أُولَٰئِكَ الَّذِينَ حَقَّ عَلَيْهِمُ الْقَوْلُ فِي أُمَمٍ قَدْ خَلَتْ مِن قَبْلِهِم مِّنَ الْجِنِّ وَالْإِنسِ ۖ إِنَّهُمْ كَانُوا خَاسِرِينَ (18)
niin juuri tällaiset ovat niitä, joiden suhteen on käynyt toteen ennustus dzinneistä ja ihmispolvista, jotka ovat kuolleet jo ennen heitä; totisesti ovat he tuhon omat |
وَلِكُلٍّ دَرَجَاتٌ مِّمَّا عَمِلُوا ۖ وَلِيُوَفِّيَهُمْ أَعْمَالَهُمْ وَهُمْ لَا يُظْلَمُونَ (19)
Jokaista varten on olemassa eri asteita, aina sen mukaan, mitä he ovat tehneet, jotta minä saattaisin maksaa heille täyden palkan teoistaan, ilman että kukaan kärsisi vääryyttä |
وَيَوْمَ يُعْرَضُ الَّذِينَ كَفَرُوا عَلَى النَّارِ أَذْهَبْتُمْ طَيِّبَاتِكُمْ فِي حَيَاتِكُمُ الدُّنْيَا وَاسْتَمْتَعْتُم بِهَا فَالْيَوْمَ تُجْزَوْنَ عَذَابَ الْهُونِ بِمَا كُنتُمْ تَسْتَكْبِرُونَ فِي الْأَرْضِ بِغَيْرِ الْحَقِّ وَبِمَا كُنتُمْ تَفْسُقُونَ (20)
Sinä päivänä, jolloin epäuskoiset saatetaan tulen eteen, kuuluu sana: »Te tuhlasitte kaiken hyvän maallisessa elämässänne, nauttien siitä lyhyen ajan, mutta tänään palkitaan teidät masentavalla kurituksella, sentähden että olitte ilman syytä ylpeitä maan päällä ja teitte syntiä |
۞ وَاذْكُرْ أَخَا عَادٍ إِذْ أَنذَرَ قَوْمَهُ بِالْأَحْقَافِ وَقَدْ خَلَتِ النُّذُرُ مِن بَيْنِ يَدَيْهِ وَمِنْ خَلْفِهِ أَلَّا تَعْبُدُوا إِلَّا اللَّهَ إِنِّي أَخَافُ عَلَيْكُمْ عَذَابَ يَوْمٍ عَظِيمٍ (21)
Muistakaa Aadin veljeä, kun hän varoitti kansaansa hiekkakunnailla - ja varoittajia on totisesti ollut sekä ennen häntä että hänen jälkeensä - sanoen: »Älkää palvelko ketään muuta kuin Jumalaa! Totisesti pelkään puolestanne kauhun päivän rangaistusta.» |
قَالُوا أَجِئْتَنَا لِتَأْفِكَنَا عَنْ آلِهَتِنَا فَأْتِنَا بِمَا تَعِدُنَا إِن كُنتَ مِنَ الصَّادِقِينَ (22)
He vastasivat: »Oletko tullut luoksemme kääntääksesi meidät pois jumalistamme? Näytä sitten meille se, millä meitä peloittelet, jos olet niitä, jotka pysyvät totuudessa.» |
قَالَ إِنَّمَا الْعِلْمُ عِندَ اللَّهِ وَأُبَلِّغُكُم مَّا أُرْسِلْتُ بِهِ وَلَٰكِنِّي أَرَاكُمْ قَوْمًا تَجْهَلُونَ (23)
Silloin hän sanoi: »Vain Jumalalla on tieto, ja minä julistan teille sanomaa, mikä on lähetetty mukanani, mutta huomaan, että olette ymmärtämätöntä kansaa.» |
فَلَمَّا رَأَوْهُ عَارِضًا مُّسْتَقْبِلَ أَوْدِيَتِهِمْ قَالُوا هَٰذَا عَارِضٌ مُّمْطِرُنَا ۚ بَلْ هُوَ مَا اسْتَعْجَلْتُم بِهِ ۖ رِيحٌ فِيهَا عَذَابٌ أَلِيمٌ (24)
Ja kun he näkivät pilven ilmestyvän taivaalle ja lähestyvän heidän laaksojaan, he sanoivat: »Se on pilvi, joka antaa meille sadetta.» - »Ei, se on se, mitä te halusitte jouduttaa, tuulenpuuska, joka tuo mukanaan tuskallisen rangaistuksen |
تُدَمِّرُ كُلَّ شَيْءٍ بِأَمْرِ رَبِّهَا فَأَصْبَحُوا لَا يُرَىٰ إِلَّا مَسَاكِنُهُمْ ۚ كَذَٰلِكَ نَجْزِي الْقَوْمَ الْمُجْرِمِينَ (25)
ja joka hävittää kaiken Herran käskystä.» Ja niin ei heistä seuraavana aamuna näkynyt muuta kuin heidän asumuksensa; näin Me palkitsemme syntisiä ihmisiä |
وَلَقَدْ مَكَّنَّاهُمْ فِيمَا إِن مَّكَّنَّاكُمْ فِيهِ وَجَعَلْنَا لَهُمْ سَمْعًا وَأَبْصَارًا وَأَفْئِدَةً فَمَا أَغْنَىٰ عَنْهُمْ سَمْعُهُمْ وَلَا أَبْصَارُهُمْ وَلَا أَفْئِدَتُهُم مِّن شَيْءٍ إِذْ كَانُوا يَجْحَدُونَ بِآيَاتِ اللَّهِ وَحَاقَ بِهِم مَّا كَانُوا بِهِ يَسْتَهْزِئُونَ (26)
Tosiaan Me annoimme heille vallan, jota emme ole antanut teille, ja Me annoimme heille kuulon, näön ja sydämen, mutta heidän korvansa, silmänsä ja sydämensä eivät hyödyttäneet heitä vähääkään, koska he kielsivät Jumalan ilmoitukset, ja se, mitä he pilkkasivat, kohtasi heidät |
وَلَقَدْ أَهْلَكْنَا مَا حَوْلَكُم مِّنَ الْقُرَىٰ وَصَرَّفْنَا الْآيَاتِ لَعَلَّهُمْ يَرْجِعُونَ (27)
Olemme todella hävittänyt ympärillänne olevat kaupungit, ja Me uudistamme ilmoituksemme, jotta he kääntyisivät |
فَلَوْلَا نَصَرَهُمُ الَّذِينَ اتَّخَذُوا مِن دُونِ اللَّهِ قُرْبَانًا آلِهَةً ۖ بَلْ ضَلُّوا عَنْهُمْ ۚ وَذَٰلِكَ إِفْكُهُمْ وَمَا كَانُوا يَفْتَرُونَ (28)
Mutta miksi eivät heitä sitten auttaneet ne, joita he pitivät Jumalan ohella jumalina ja välimiehinä? Ei, he ovat pettäneet heidät; tämä oli heidän valheensa ja väärennyksensä |
وَإِذْ صَرَفْنَا إِلَيْكَ نَفَرًا مِّنَ الْجِنِّ يَسْتَمِعُونَ الْقُرْآنَ فَلَمَّا حَضَرُوهُ قَالُوا أَنصِتُوا ۖ فَلَمَّا قُضِيَ وَلَّوْا إِلَىٰ قَوْمِهِم مُّنذِرِينَ (29)
Ja kun Me ohjasimme osan dzinneistä sinun luoksesi kuulemaan Koraania, sanoivat he tultuaan paikalle: »Kuunnelkaa tarkasti!» ja kun se oli lopussa, palasivat he kansansa luo varoittamaan sitä |
قَالُوا يَا قَوْمَنَا إِنَّا سَمِعْنَا كِتَابًا أُنزِلَ مِن بَعْدِ مُوسَىٰ مُصَدِّقًا لِّمَا بَيْنَ يَدَيْهِ يَهْدِي إِلَى الْحَقِّ وَإِلَىٰ طَرِيقٍ مُّسْتَقِيمٍ (30)
He sanoivat: »Kansalaisemme, me olemme kuulleet Kirjaa, joka on ilmoitettu Mooseksen jälkeen ja joka vahvistaa sen, mitä oli ennen, johtaen totuuteen ja oikealle tielle |
يَا قَوْمَنَا أَجِيبُوا دَاعِيَ اللَّهِ وَآمِنُوا بِهِ يَغْفِرْ لَكُم مِّن ذُنُوبِكُمْ وَيُجِرْكُم مِّنْ عَذَابٍ أَلِيمٍ (31)
Kansalaisemme, ottakaa vastaan jumalallinen kutsuja ja uskokaa Häneen, niin Hän antaa teille syntinne anteeksi ja suojelee teidät tuskallisesta rangaistuksesta.» |
وَمَن لَّا يُجِبْ دَاعِيَ اللَّهِ فَلَيْسَ بِمُعْجِزٍ فِي الْأَرْضِ وَلَيْسَ لَهُ مِن دُونِهِ أَوْلِيَاءُ ۚ أُولَٰئِكَ فِي ضَلَالٍ مُّبِينٍ (32)
Sillä ne, jotka eivät ota vastaan Jumalan lähettilästä, eivät löydä maan päältä pakopaikkaa eikä heillä hänen sijastaan ole ketään suojelijaa. Nämä ovat selvästi harhaan johdettuja |
أَوَلَمْ يَرَوْا أَنَّ اللَّهَ الَّذِي خَلَقَ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضَ وَلَمْ يَعْيَ بِخَلْقِهِنَّ بِقَادِرٍ عَلَىٰ أَن يُحْيِيَ الْمَوْتَىٰ ۚ بَلَىٰ إِنَّهُ عَلَىٰ كُلِّ شَيْءٍ قَدِيرٌ (33)
Eivätkö he ole ottaneet huomioon sitä, että Jumala, joka loi taivaat ja maan eikä väsynyt niitä luodessaan, voi antaa kuolleille elämän? Niin, Hän on totisesti kaikkivoipa |
وَيَوْمَ يُعْرَضُ الَّذِينَ كَفَرُوا عَلَى النَّارِ أَلَيْسَ هَٰذَا بِالْحَقِّ ۖ قَالُوا بَلَىٰ وَرَبِّنَا ۚ قَالَ فَذُوقُوا الْعَذَابَ بِمَا كُنتُمْ تَكْفُرُونَ (34)
Sinä päivänä, jolloin epäuskoiset viedään tulen eteen, kysytään: »Eikö kaikki ollut totta?» He vastaavat: »Kyllä, Herramme nimeen.» Silloin Hän sanoo: »Maistakaa siis rangaistustanne, koska olitte epäuskoisia!» |
فَاصْبِرْ كَمَا صَبَرَ أُولُو الْعَزْمِ مِنَ الرُّسُلِ وَلَا تَسْتَعْجِل لَّهُمْ ۚ كَأَنَّهُمْ يَوْمَ يَرَوْنَ مَا يُوعَدُونَ لَمْ يَلْبَثُوا إِلَّا سَاعَةً مِّن نَّهَارٍ ۚ بَلَاغٌ ۚ فَهَلْ يُهْلَكُ إِلَّا الْقَوْمُ الْفَاسِقُونَ (35)
Kestäkää siis kärsivällisinä, niinkuin sananjulistajat kestivät, älkääkä kiirehtikö heidän tuomiotaan! Sinä päivänä, jolloin he näkevät, mitä heille on luvattu, heistä tuntuu siltä, kuin he eivät olisi odottaneet kauemmin kuin yhden tunnin päivästä. Riittäköön tämä varoitukseksi. Pitäisikö muitten tulla tuhotuiksi kuin syntisten ihmisten |
