الم (1)
Aliif, Laam, Miim (Minä olen Jumalan tietäjistä parhain) |
أَحَسِبَ النَّاسُ أَن يُتْرَكُوا أَن يَقُولُوا آمَنَّا وَهُمْ لَا يُفْتَنُونَ (2)
Luulevatko ihmiset, että heidät sanottuaan »Me uskomme» jätetään rauhaan koettelematta |
وَلَقَدْ فَتَنَّا الَّذِينَ مِن قَبْلِهِمْ ۖ فَلَيَعْلَمَنَّ اللَّهُ الَّذِينَ صَدَقُوا وَلَيَعْلَمَنَّ الْكَاذِبِينَ (3)
Me olemme jo koetellut niitä, jotka ennen heitä elivät, ja totisesti Jumala erottaa ne, jotka ovat totuudellisia, niistä, jotka valehtelevat |
أَمْ حَسِبَ الَّذِينَ يَعْمَلُونَ السَّيِّئَاتِ أَن يَسْبِقُونَا ۚ سَاءَ مَا يَحْكُمُونَ (4)
Luulevatko ne, jotka pahaa tekevät, voivansa välttää Meidät? Surkeita ovat heidän erehdyksensä |
مَن كَانَ يَرْجُو لِقَاءَ اللَّهِ فَإِنَّ أَجَلَ اللَّهِ لَآتٍ ۚ وَهُوَ السَّمِيعُ الْعَلِيمُ (5)
Jos joku toivoo kohtaavansa Jumalan, niin totisesti Jumalan saapumisen hetki on tuleva; sillä Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä |
وَمَن جَاهَدَ فَإِنَّمَا يُجَاهِدُ لِنَفْسِهِ ۚ إِنَّ اللَّهَ لَغَنِيٌّ عَنِ الْعَالَمِينَ (6)
Ja ken ponnistelee, hän tekee sen oman sielunsa hyväksi. Totisesti, Jumala on riippumaton maailmoista |
وَالَّذِينَ آمَنُوا وَعَمِلُوا الصَّالِحَاتِ لَنُكَفِّرَنَّ عَنْهُمْ سَيِّئَاتِهِمْ وَلَنَجْزِيَنَّهُمْ أَحْسَنَ الَّذِي كَانُوا يَعْمَلُونَ (7)
Jotka uskovat ja hyvää tekevät, niiden synnit Me pyyhimme pois ja annamme heille palkan parhaasta, mitä he ovat tehneet |
وَوَصَّيْنَا الْإِنسَانَ بِوَالِدَيْهِ حُسْنًا ۖ وَإِن جَاهَدَاكَ لِتُشْرِكَ بِي مَا لَيْسَ لَكَ بِهِ عِلْمٌ فَلَا تُطِعْهُمَا ۚ إِلَيَّ مَرْجِعُكُمْ فَأُنَبِّئُكُم بِمَا كُنتُمْ تَعْمَلُونَ (8)
Me olemme myös käskenyt ihmisiä hyvyyteen vanhempiaan kohtaan, mutta jos nämä kaikin voimin koettavat saada sinut asettamaan Minun rinnalleni sellaista, mistä et mitään tiedä, niin älä heitä tottele. Minun luokseni teidän on palattava, ja silloin Minä osoitan teille, mitä olette tehneet |
وَالَّذِينَ آمَنُوا وَعَمِلُوا الصَّالِحَاتِ لَنُدْخِلَنَّهُمْ فِي الصَّالِحِينَ (9)
Jotka uskovat ja hyvää tekevät, heidät Me totisesti liitämme hyvien joukkoon |
وَمِنَ النَّاسِ مَن يَقُولُ آمَنَّا بِاللَّهِ فَإِذَا أُوذِيَ فِي اللَّهِ جَعَلَ فِتْنَةَ النَّاسِ كَعَذَابِ اللَّهِ وَلَئِن جَاءَ نَصْرٌ مِّن رَّبِّكَ لَيَقُولُنَّ إِنَّا كُنَّا مَعَكُمْ ۚ أَوَلَيْسَ اللَّهُ بِأَعْلَمَ بِمَا فِي صُدُورِ الْعَالَمِينَ (10)
Ihmisten keskuudessa on monikin sellainen, joka sanoo: »Me uskomme Jumalaan», mutta kun hän joutuu vaivaan Jumalan asian tähden, niin hän pitää ihmisten aiheuttamaa vainoa yhdenveroisena Jumalan lähettämän kärsimyksen kanssa. Mutta jos Herrasi lähettää voiton, niin he varmasti sanovat: »Totisesti, me olimme teidän kanssanne.» Todellakin, eikö Jumala parhaiten tiedä, mitä koko maailman ihmisten sydämiin on kätkettynä |
وَلَيَعْلَمَنَّ اللَّهُ الَّذِينَ آمَنُوا وَلَيَعْلَمَنَّ الْمُنَافِقِينَ (11)
Totisesti, Jumala tuntee ne, jotka uskovat, ja Hän tuntee myös ulkokultaiset |
وَقَالَ الَّذِينَ كَفَرُوا لِلَّذِينَ آمَنُوا اتَّبِعُوا سَبِيلَنَا وَلْنَحْمِلْ خَطَايَاكُمْ وَمَا هُم بِحَامِلِينَ مِنْ خَطَايَاهُم مِّن شَيْءٍ ۖ إِنَّهُمْ لَكَاذِبُونَ (12)
Ja uskottomat sanovat uskovaisille: »Seuratkaa meidän teitämme, ja me kannamme teidän syntinne», mutta he eivät voi kantaa vähintäkään heidän synneistään. Totisesti, he ovat valehtelijoita |
وَلَيَحْمِلُنَّ أَثْقَالَهُمْ وَأَثْقَالًا مَّعَ أَثْقَالِهِمْ ۖ وَلَيُسْأَلُنَّ يَوْمَ الْقِيَامَةِ عَمَّا كَانُوا يَفْتَرُونَ (13)
He saavat varmasti kantaa oman kuormansa ja sen lisäksi vielä muita kuormia. Totisesti, ylösnousemuksen päivänä he saavat vastata valheellisista puheistansa |
وَلَقَدْ أَرْسَلْنَا نُوحًا إِلَىٰ قَوْمِهِ فَلَبِثَ فِيهِمْ أَلْفَ سَنَةٍ إِلَّا خَمْسِينَ عَامًا فَأَخَذَهُمُ الطُّوفَانُ وَهُمْ ظَالِمُونَ (14)
Totisesti, Me lähetimme Nooan kansansa luokse, ja hän oleskeli siellä viisikymmentä vaille tuhannen vuotta. Sitten vedenpaisumus yllätti heidät, koska he olivat väärämielisiä |
فَأَنجَيْنَاهُ وَأَصْحَابَ السَّفِينَةِ وَجَعَلْنَاهَا آيَةً لِّلْعَالَمِينَ (15)
Mutta Me pelastimme hänet ja arkin asukkaat ja teimme siitä merkin maailman kansoille |
وَإِبْرَاهِيمَ إِذْ قَالَ لِقَوْمِهِ اعْبُدُوا اللَّهَ وَاتَّقُوهُ ۖ ذَٰلِكُمْ خَيْرٌ لَّكُمْ إِن كُنتُمْ تَعْلَمُونَ (16)
Ja muista Aabrahamia, kun hän lausui kansalleen: »Palvelkaa Jumalaa ja kunnioittakaa Häntä. Tämä on teille parasta; jospa sen älyäisitte.» |
إِنَّمَا تَعْبُدُونَ مِن دُونِ اللَّهِ أَوْثَانًا وَتَخْلُقُونَ إِفْكًا ۚ إِنَّ الَّذِينَ تَعْبُدُونَ مِن دُونِ اللَّهِ لَا يَمْلِكُونَ لَكُمْ رِزْقًا فَابْتَغُوا عِندَ اللَّهِ الرِّزْقَ وَاعْبُدُوهُ وَاشْكُرُوا لَهُ ۖ إِلَيْهِ تُرْجَعُونَ (17)
Ne, joita te palvelette Jumalan sijasta, ovat pelkkiä epäjumalia, ja te sepittelette valheita. Totisesti, ne, joita te palvelette Jumalan sijasta, eivät pysty antamaan teille elatusta. Etsikää sitä siis Jumalalta ja palvelkaa Häntä ja kiittäkää Häntä. Hänen luokseen teidän on palattava.» |
وَإِن تُكَذِّبُوا فَقَدْ كَذَّبَ أُمَمٌ مِّن قَبْلِكُمْ ۖ وَمَا عَلَى الرَّسُولِ إِلَّا الْبَلَاغُ الْمُبِينُ (18)
Ja jos te kiellätte totuuden, niin ovat monet ennen teitä myös totuuden kieltäneet; lähettilään velvollisuus on vain selvästi julistaa sanomaansa |
أَوَلَمْ يَرَوْا كَيْفَ يُبْدِئُ اللَّهُ الْخَلْقَ ثُمَّ يُعِيدُهُ ۚ إِنَّ ذَٰلِكَ عَلَى اللَّهِ يَسِيرٌ (19)
Totisesti, eivätkö he ole nähneet, miten Jumala on suorittanut luomistyönsä ja antaa sitten kaiken palata takaisin? Totisesti, Jumalalle se on helppoa |
قُلْ سِيرُوا فِي الْأَرْضِ فَانظُرُوا كَيْفَ بَدَأَ الْخَلْقَ ۚ ثُمَّ اللَّهُ يُنشِئُ النَّشْأَةَ الْآخِرَةَ ۚ إِنَّ اللَّهَ عَلَىٰ كُلِّ شَيْءٍ قَدِيرٌ (20)
Sano: »Kulkekaa ympäri maata ja huomatkaa, miten Hän on suorittanut luomistyönsä! Senjälkeen Jumala säätää tulevan kehityksen.» Totisesti, Jumala on kykenevä tekemään kaiken, mitä haluaa |
يُعَذِّبُ مَن يَشَاءُ وَيَرْحَمُ مَن يَشَاءُ ۖ وَإِلَيْهِ تُقْلَبُونَ (21)
Hän kurittaa ketä haluaa, ja Hän osoittaa armoaan kenelle haluaa. Ja Hänen luokseen teidän on palattava |
وَمَا أَنتُم بِمُعْجِزِينَ فِي الْأَرْضِ وَلَا فِي السَّمَاءِ ۖ وَمَا لَكُم مِّن دُونِ اللَّهِ مِن وَلِيٍّ وَلَا نَصِيرٍ (22)
Te ette voi kätkeytyä maahan ettekä taivaisiin, eikä kukaan muu kuin Jumala,voi teitä suojella eikä auttaa |
وَالَّذِينَ كَفَرُوا بِآيَاتِ اللَّهِ وَلِقَائِهِ أُولَٰئِكَ يَئِسُوا مِن رَّحْمَتِي وَأُولَٰئِكَ لَهُمْ عَذَابٌ أَلِيمٌ (23)
Niillä, jotka eivät usko Jumalan merkkeihin eivätkä Hänen tulemiseensa, ei ole toivoa Minun armostani; he ovat niitä, joita varten on tuskallinen kuritus |
فَمَا كَانَ جَوَابَ قَوْمِهِ إِلَّا أَن قَالُوا اقْتُلُوهُ أَوْ حَرِّقُوهُ فَأَنجَاهُ اللَّهُ مِنَ النَّارِ ۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَآيَاتٍ لِّقَوْمٍ يُؤْمِنُونَ (24)
Eikä Aabrahamin kansalla ollut muuta vastausta kuin tämä: »Tappakaa hänet tai polttakaa hänet!» Mutta Jumala pelasti hänet tulesta. Totisesti, tässä on tunnusmerkki niille, jotka uskovat |
وَقَالَ إِنَّمَا اتَّخَذْتُم مِّن دُونِ اللَّهِ أَوْثَانًا مَّوَدَّةَ بَيْنِكُمْ فِي الْحَيَاةِ الدُّنْيَا ۖ ثُمَّ يَوْمَ الْقِيَامَةِ يَكْفُرُ بَعْضُكُم بِبَعْضٍ وَيَلْعَنُ بَعْضُكُم بَعْضًا وَمَأْوَاكُمُ النَّارُ وَمَا لَكُم مِّن نَّاصِرِينَ (25)
Ja hän lausui: »Olette ottaneet epäjumalia Jumalan rinnalle vain sentakia, että olitte toisillenne mieliksi tämän maailman elämässä, mutta ylösnousemuksen päivänä toiset teistä kieltävät toisensa ja toiset kiroavat toisiansa. Teidän asuinsijanne on oleva tuli, eikä teitä kukaan auta.» |
۞ فَآمَنَ لَهُ لُوطٌ ۘ وَقَالَ إِنِّي مُهَاجِرٌ إِلَىٰ رَبِّي ۖ إِنَّهُ هُوَ الْعَزِيزُ الْحَكِيمُ (26)
Loot uskoi Häneen. Ja Aabraham lausui: »Totisesti, pakenen Herran luokse! Totisesti, Hän on kaikkivaltias, viisas.» |
وَوَهَبْنَا لَهُ إِسْحَاقَ وَيَعْقُوبَ وَجَعَلْنَا فِي ذُرِّيَّتِهِ النُّبُوَّةَ وَالْكِتَابَ وَآتَيْنَاهُ أَجْرَهُ فِي الدُّنْيَا ۖ وَإِنَّهُ فِي الْآخِرَةِ لَمِنَ الصَّالِحِينَ (27)
Me annoimme hänelle Iisakin ja Jaakobin ja hänen jälkeläisillensä profetoimislahjan ja Kirjoitukset. Ja Me annoimme hänelle hänen palkkansa tässä maailmassa, ja totisesti, tulevassa elämässä hän on kuuluva hyvien joukkoon |
وَلُوطًا إِذْ قَالَ لِقَوْمِهِ إِنَّكُمْ لَتَأْتُونَ الْفَاحِشَةَ مَا سَبَقَكُم بِهَا مِنْ أَحَدٍ مِّنَ الْعَالَمِينَ (28)
Ja Loot lausui kansalleen: »Totisesti, te harjoitatte riettautta, jollaista ei kukaan ennen teitä maailman kansojen joukossa eläneistä ole tehnyt |
أَئِنَّكُمْ لَتَأْتُونَ الرِّجَالَ وَتَقْطَعُونَ السَّبِيلَ وَتَأْتُونَ فِي نَادِيكُمُ الْمُنكَرَ ۖ فَمَا كَانَ جَوَابَ قَوْمِهِ إِلَّا أَن قَالُوا ائْتِنَا بِعَذَابِ اللَّهِ إِن كُنتَ مِنَ الصَّادِقِينَ (29)
Te menette miesten luokse, te harjoitatte maantierosvousta ja teette pahaa kokouksissanne.» Eikä hänen kansallaan ollut muuta vastausta kuin tämä: »Langeta päällemme Jumalan tuomio, jos puhut totta!» |
قَالَ رَبِّ انصُرْنِي عَلَى الْقَوْمِ الْمُفْسِدِينَ (30)
Hän lausui: »Herra, auta minua syntisiä ihmisiä vastaan!» |
وَلَمَّا جَاءَتْ رُسُلُنَا إِبْرَاهِيمَ بِالْبُشْرَىٰ قَالُوا إِنَّا مُهْلِكُو أَهْلِ هَٰذِهِ الْقَرْيَةِ ۖ إِنَّ أَهْلَهَا كَانُوا ظَالِمِينَ (31)
Kun lähettiläämme tulivat Aabrahamin luokse tuomaan sanomaansa, he ilmoittivat: »Totisesti aiomme tuhota tämän kaupungin asukkaat, sillä he ovat todella väärämielisiä.» |
قَالَ إِنَّ فِيهَا لُوطًا ۚ قَالُوا نَحْنُ أَعْلَمُ بِمَن فِيهَا ۖ لَنُنَجِّيَنَّهُ وَأَهْلَهُ إِلَّا امْرَأَتَهُ كَانَتْ مِنَ الْغَابِرِينَ (32)
Hän lausui: »Asuuhan myös Loot siellä.» He vastasivat: »Me tiedämme parhaiten, kuka siellä asuu. Aiomme pelastaa hänet perheinensä lukuunottamatta hänen vaimoansa; tämä kuuluu niiden joukkoon, jotka jäävät kaupunkiin.» |
وَلَمَّا أَن جَاءَتْ رُسُلُنَا لُوطًا سِيءَ بِهِمْ وَضَاقَ بِهِمْ ذَرْعًا وَقَالُوا لَا تَخَفْ وَلَا تَحْزَنْ ۖ إِنَّا مُنَجُّوكَ وَأَهْلَكَ إِلَّا امْرَأَتَكَ كَانَتْ مِنَ الْغَابِرِينَ (33)
Ja kun lähettiläämme saapuivat Lootin luokse, tämä tuli ahdistukseen heidän takiaan eikä kyennyt heitä auttamaan. Mutta he lausuivat: »Älä pelkää äläkä murehdi, me pelastamme sinut ja perheesi lukuunottamatta vaimoasi. Hän kuuluu niihin, jotka jäävät kaupunkiin |
إِنَّا مُنزِلُونَ عَلَىٰ أَهْلِ هَٰذِهِ الْقَرْيَةِ رِجْزًا مِّنَ السَّمَاءِ بِمَا كَانُوا يَفْسُقُونَ (34)
Totisesti, Me lähetämme tämän kaupungin asukkaille onnettomuuden taivaasta heidän rikkomustensa tähden.» |
وَلَقَد تَّرَكْنَا مِنْهَا آيَةً بَيِّنَةً لِّقَوْمٍ يَعْقِلُونَ (35)
Totisesti, Me olemme jättänyt sen rauniot jäljelle selväksi merkiksi niille, joilla on ymmärrystä |
وَإِلَىٰ مَدْيَنَ أَخَاهُمْ شُعَيْبًا فَقَالَ يَا قَوْمِ اعْبُدُوا اللَّهَ وَارْجُوا الْيَوْمَ الْآخِرَ وَلَا تَعْثَوْا فِي الْأَرْضِ مُفْسِدِينَ (36)
Midianin heimon luokse Me lähetimme heidän veljensä Shuaibin. Hän lausui: »Kansalaiseni, palvelkaa Jumalaa ja luottakaa ylösnousemuksen päivään älkääkä pahaa tehden maata kiertäkö.» |
فَكَذَّبُوهُ فَأَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ فَأَصْبَحُوا فِي دَارِهِمْ جَاثِمِينَ (37)
Mutta he kielsivät hänet, ja silloin heidät yllätti maanjäristys, niin että he aamulla ruumiina viruivat asunnoissaan |
وَعَادًا وَثَمُودَ وَقَد تَّبَيَّنَ لَكُم مِّن مَّسَاكِنِهِمْ ۖ وَزَيَّنَ لَهُمُ الشَّيْطَانُ أَعْمَالَهُمْ فَصَدَّهُمْ عَنِ السَّبِيلِ وَكَانُوا مُسْتَبْصِرِينَ (38)
Samoin kävi Aadin ja Tamuudin heimojen. Totisesti, heidän asuinpaikkansa osoittavat sen teille. Saatana teki heidän tekonsa kauniiksi heidän omissa silmissään ja esti heitä siten vaeltamasta oikeata tietä, vaikka heillä olikin käsityskykyä |
وَقَارُونَ وَفِرْعَوْنَ وَهَامَانَ ۖ وَلَقَدْ جَاءَهُم مُّوسَىٰ بِالْبَيِّنَاتِ فَاسْتَكْبَرُوا فِي الْأَرْضِ وَمَا كَانُوا سَابِقِينَ (39)
Samoin kävi vielä Koorahin ja Faraon ja Haamanin. Totisesti, Mooses saapui heidän luokseen selvin tunnusmerkein, mutta he paisuivat maassaan ylpeydestä eivätkä päässeet Meiltä pakoon |
فَكُلًّا أَخَذْنَا بِذَنبِهِ ۖ فَمِنْهُم مَّنْ أَرْسَلْنَا عَلَيْهِ حَاصِبًا وَمِنْهُم مَّنْ أَخَذَتْهُ الصَّيْحَةُ وَمِنْهُم مَّنْ خَسَفْنَا بِهِ الْأَرْضَ وَمِنْهُم مَّنْ أَغْرَقْنَا ۚ وَمَا كَانَ اللَّهُ لِيَظْلِمَهُمْ وَلَٰكِن كَانُوا أَنفُسَهُمْ يَظْلِمُونَ (40)
Niin Me rankaisimme kutakin heistä heidän syntiensä vuoksi. Muutamien päälle Me lähetimme hirmumyrskyn, muutamat yllätti kauhistuttava pauhina, jotkut nieli maa ja eräitä heistä Me hukutimme. Jumala ei ole väärämielinen heitä kohtaan, vaan itse he tekivät itsellensä väärin |
مَثَلُ الَّذِينَ اتَّخَذُوا مِن دُونِ اللَّهِ أَوْلِيَاءَ كَمَثَلِ الْعَنكَبُوتِ اتَّخَذَتْ بَيْتًا ۖ وَإِنَّ أَوْهَنَ الْبُيُوتِ لَبَيْتُ الْعَنكَبُوتِ ۖ لَوْ كَانُوا يَعْلَمُونَ (41)
Niiden, jotka ovat ottaneet muita suojelijoita kuin Jumalan, käy kuin hämäkin: se valmistaa asumuksensa, ja totisesti, hämähäkin talo on kaikista taloista hatarin. Jospa he sen vain tietäisivät |
إِنَّ اللَّهَ يَعْلَمُ مَا يَدْعُونَ مِن دُونِهِ مِن شَيْءٍ ۚ وَهُوَ الْعَزِيزُ الْحَكِيمُ (42)
Totisesti, Jumala tietää, mitä he rukoilevat Jumalan asemesta, olkoon se mitä tahansa; sillä Hän on kaikkivaltias, viisas |
وَتِلْكَ الْأَمْثَالُ نَضْرِبُهَا لِلنَّاسِ ۖ وَمَا يَعْقِلُهَا إِلَّا الْعَالِمُونَ (43)
Me olemme esittänyt nämä vertaukset ihmissuvun hyväksi, mutta vain viisaat niitä ymmärtävät |
خَلَقَ اللَّهُ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضَ بِالْحَقِّ ۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَآيَةً لِّلْمُؤْمِنِينَ (44)
Jumala on totuudessa luonut taivaat ja maan. Totisesti, tässä on merkki uskovaisille |
اتْلُ مَا أُوحِيَ إِلَيْكَ مِنَ الْكِتَابِ وَأَقِمِ الصَّلَاةَ ۖ إِنَّ الصَّلَاةَ تَنْهَىٰ عَنِ الْفَحْشَاءِ وَالْمُنكَرِ ۗ وَلَذِكْرُ اللَّهِ أَكْبَرُ ۗ وَاللَّهُ يَعْلَمُ مَا تَصْنَعُونَ (45)
Julista mitä sinulle on ilmoitettu Kirjassa, ja suorita rukouksesi. Rukous varmasti pelastaa riettaudesta ja pahasta. Ja totisesti, Jumalan muistaminen on parasta, sillä Jumala tietää, mitä te teette |
۞ وَلَا تُجَادِلُوا أَهْلَ الْكِتَابِ إِلَّا بِالَّتِي هِيَ أَحْسَنُ إِلَّا الَّذِينَ ظَلَمُوا مِنْهُمْ ۖ وَقُولُوا آمَنَّا بِالَّذِي أُنزِلَ إِلَيْنَا وَأُنزِلَ إِلَيْكُمْ وَإِلَٰهُنَا وَإِلَٰهُكُمْ وَاحِدٌ وَنَحْنُ لَهُ مُسْلِمُونَ (46)
Väittele siivosti niiden kanssa, joilla on Kirjoitus, mutta vastusta niitä, jotka vääryyttä tekevät, ja lausu: »Me uskomme siihen, mikä on meille ylhäältä lähetetty ja mikä myös teille on lähetetty, ja meidän Jumalamme ja teidän Jumalanne on sama ja me olemme Hänelle alamaisia.» |
وَكَذَٰلِكَ أَنزَلْنَا إِلَيْكَ الْكِتَابَ ۚ فَالَّذِينَ آتَيْنَاهُمُ الْكِتَابَ يُؤْمِنُونَ بِهِ ۖ وَمِنْ هَٰؤُلَاءِ مَن يُؤْمِنُ بِهِ ۚ وَمَا يَجْحَدُ بِآيَاتِنَا إِلَّا الْكَافِرُونَ (47)
Tällä tavoin Me ilmaisimme sinulle tämän Kirjan ylhäältä. Ja ne, joille on annettu Kirja, uskovat siihen, ja myöskin eräät näistä arabialaisista uskovat siihen. Vain uskottomat kieltävät Meidän merkkimme |
وَمَا كُنتَ تَتْلُو مِن قَبْلِهِ مِن كِتَابٍ وَلَا تَخُطُّهُ بِيَمِينِكَ ۖ إِذًا لَّارْتَابَ الْمُبْطِلُونَ (48)
Tätä ennen sinä et heille julkilukenut yhtäkään muuta kirjaa etkä sellaista kirjoittanut oikealla kädelläsi. Vasta silloinhan nämä väärän väittäjät olisivat oikeutetut epäilemään.» |
بَلْ هُوَ آيَاتٌ بَيِّنَاتٌ فِي صُدُورِ الَّذِينَ أُوتُوا الْعِلْمَ ۚ وَمَا يَجْحَدُ بِآيَاتِنَا إِلَّا الظَّالِمُونَ (49)
Ei, (Koraani) on (kuin) sarja selviä merkkejä niiden povessa, joille on annettu totista viisautta, ja vain väärämieliset kieltävät Meidän merkkimme |
وَقَالُوا لَوْلَا أُنزِلَ عَلَيْهِ آيَاتٌ مِّن رَّبِّهِ ۖ قُلْ إِنَّمَا الْآيَاتُ عِندَ اللَّهِ وَإِنَّمَا أَنَا نَذِيرٌ مُّبِينٌ (50)
He sanovat: »Miksi ei hänen Herransa ole lähettänyt hänelle tunnustekoja ylhäältä?» Sano: »Tunnusteot ovat Jumalan vallassa, ja minä olen vain varoittaja.» |
أَوَلَمْ يَكْفِهِمْ أَنَّا أَنزَلْنَا عَلَيْكَ الْكِتَابَ يُتْلَىٰ عَلَيْهِمْ ۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَرَحْمَةً وَذِكْرَىٰ لِقَوْمٍ يُؤْمِنُونَ (51)
Eikö heille riitä, että olemme lähettänyt sinulle tämän Kirjan, jota heille on luettu? Totisesti, tämä on armo ja kehoitus niille, jotka uskovat |
قُلْ كَفَىٰ بِاللَّهِ بَيْنِي وَبَيْنَكُمْ شَهِيدًا ۖ يَعْلَمُ مَا فِي السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضِ ۗ وَالَّذِينَ آمَنُوا بِالْبَاطِلِ وَكَفَرُوا بِاللَّهِ أُولَٰئِكَ هُمُ الْخَاسِرُونَ (52)
Sano: »Jumala on riittävä Todistaja teidän ja minun asiassani. Hän tietää, mitä on taivaassa ja maan päällä. Ja ne, jotka uskovat valheeseen ja kieltävät Jumalan, kulkevat harhaan.» |
وَيَسْتَعْجِلُونَكَ بِالْعَذَابِ ۚ وَلَوْلَا أَجَلٌ مُّسَمًّى لَّجَاءَهُمُ الْعَذَابُ وَلَيَأْتِيَنَّهُم بَغْتَةً وَهُمْ لَا يَشْعُرُونَ (53)
He pyytävät myös sinua jouduttamaan tuomiota. Ellei olisi asetettu määrähetkeä, niin totisesti, tuomio olisi heitä jo kohdannut. Totisesti, se on yllättävä heidät yht'äkkiä, kun he eivät sitä aavistakaan |
يَسْتَعْجِلُونَكَ بِالْعَذَابِ وَإِنَّ جَهَنَّمَ لَمُحِيطَةٌ بِالْكَافِرِينَ (54)
He pyytävät sinua jouduttamaan tuomiota, mutta totisesti, helvetti piirittää uskottomat |
يَوْمَ يَغْشَاهُمُ الْعَذَابُ مِن فَوْقِهِمْ وَمِن تَحْتِ أَرْجُلِهِمْ وَيَقُولُ ذُوقُوا مَا كُنتُمْ تَعْمَلُونَ (55)
Tulee päivä, jolloin tuomio langetetaan heidän ylitseen ylhäältä ja jolloin Hän on sanova: »Maistakaa nyt, mitä olette tehneet.» |
يَا عِبَادِيَ الَّذِينَ آمَنُوا إِنَّ أَرْضِي وَاسِعَةٌ فَإِيَّايَ فَاعْبُدُونِ (56)
Palvelijani, jotka uskotte! Maani on avara, palvelkaa siis Minua ja yksin Minua |
كُلُّ نَفْسٍ ذَائِقَةُ الْمَوْتِ ۖ ثُمَّ إِلَيْنَا تُرْجَعُونَ (57)
Jokainen sielu saa maistaa kuolemaa, ja sitten teidän on palattava Meidän luoksemme |
وَالَّذِينَ آمَنُوا وَعَمِلُوا الصَّالِحَاتِ لَنُبَوِّئَنَّهُم مِّنَ الْجَنَّةِ غُرَفًا تَجْرِي مِن تَحْتِهَا الْأَنْهَارُ خَالِدِينَ فِيهَا ۚ نِعْمَ أَجْرُ الْعَامِلِينَ (58)
Niille, jotka uskovat ja tekevät hyvää, Me totisesti annamme ylhäiset asumukset puutarhoissa, joissa purot solisevat ja joissa he alati saavat asua. Oivallinen palkka on ahertaneilla |
الَّذِينَ صَبَرُوا وَعَلَىٰ رَبِّهِمْ يَتَوَكَّلُونَ (59)
niillä, jotka pysyvät lujina ja luottavat Herraansa |
وَكَأَيِّن مِّن دَابَّةٍ لَّا تَحْمِلُ رِزْقَهَا اللَّهُ يَرْزُقُهَا وَإِيَّاكُمْ ۚ وَهُوَ السَّمِيعُ الْعَلِيمُ (60)
Kuinka paljon onkaan olentoja, jotka eivät huolehdi elannostaan, mutta Jumala huolehtii heistä kuten teistäkin, sillä Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä |
وَلَئِن سَأَلْتَهُم مَّنْ خَلَقَ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضَ وَسَخَّرَ الشَّمْسَ وَالْقَمَرَ لَيَقُولُنَّ اللَّهُ ۖ فَأَنَّىٰ يُؤْفَكُونَ (61)
Totisesti, jos kysyt heiltä: »Ken on luonut taivaat ja maat sekä alistanut auringon ja kuun lakeihinsa?» niin he vastaavat: »Jumala.» Miksi he siis ovat luopuneet |
اللَّهُ يَبْسُطُ الرِّزْقَ لِمَن يَشَاءُ مِنْ عِبَادِهِ وَيَقْدِرُ لَهُ ۚ إِنَّ اللَّهَ بِكُلِّ شَيْءٍ عَلِيمٌ (62)
Jumala antaa runsaan ylläpidon niille palvelijoillensa, joille haluaa, tai Hän mittaa sen niukasti. Totisesti, Jumala tietää kaiken |
وَلَئِن سَأَلْتَهُم مَّن نَّزَّلَ مِنَ السَّمَاءِ مَاءً فَأَحْيَا بِهِ الْأَرْضَ مِن بَعْدِ مَوْتِهَا لَيَقُولُنَّ اللَّهُ ۚ قُلِ الْحَمْدُ لِلَّهِ ۚ بَلْ أَكْثَرُهُمْ لَا يَعْقِلُونَ (63)
Totisesti, jos kysyt heiltä: »Ken lähettää taivaasta teille sateen ja siten elvyttää kuolleen maan uuteen eloon?» niin varmasti he vastaavat: »Jumala.» Sano: »Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle.» Mutta useimmat heistä eivät ymmärrä |
وَمَا هَٰذِهِ الْحَيَاةُ الدُّنْيَا إِلَّا لَهْوٌ وَلَعِبٌ ۚ وَإِنَّ الدَّارَ الْآخِرَةَ لَهِيَ الْحَيَوَانُ ۚ لَوْ كَانُوا يَعْلَمُونَ (64)
Tämän maailman elämä ei ole muuta kuin leikkiä ja ajanviettoa, mutta totisesti, tulevan elämän koti on todellista elämää; jospa he sen vain älyäisivät |
فَإِذَا رَكِبُوا فِي الْفُلْكِ دَعَوُا اللَّهَ مُخْلِصِينَ لَهُ الدِّينَ فَلَمَّا نَجَّاهُمْ إِلَى الْبَرِّ إِذَا هُمْ يُشْرِكُونَ (65)
Kun he astuvat laivaan, he rukoilevat Jumalaa, Häneen täydellisesti uskoen, mutta kun Hän pelastaa heidät maihin, niin katso, he asettavat epäjumalia Jumalan rinnalle |
لِيَكْفُرُوا بِمَا آتَيْنَاهُمْ وَلِيَتَمَتَّعُوا ۖ فَسَوْفَ يَعْلَمُونَ (66)
He ovat kiittämättömiä siitä, mitä Hän on heille antanut, ja haluavat vain nauttia. Mutta aikanansa he tulevat älyämään |
أَوَلَمْ يَرَوْا أَنَّا جَعَلْنَا حَرَمًا آمِنًا وَيُتَخَطَّفُ النَّاسُ مِنْ حَوْلِهِمْ ۚ أَفَبِالْبَاطِلِ يُؤْمِنُونَ وَبِنِعْمَةِ اللَّهِ يَكْفُرُونَ (67)
Eivätkö he huomaa, että Me olemme aikaansaaneet Pyhän turvapaikan, (Mekan) rauhoitetun alueen, vaikka muualla ihmisiä ahdistetaan? Yhäkö he uskovat valheeseen ja kieltävät Jumalan siunaukset |
وَمَنْ أَظْلَمُ مِمَّنِ افْتَرَىٰ عَلَى اللَّهِ كَذِبًا أَوْ كَذَّبَ بِالْحَقِّ لَمَّا جَاءَهُ ۚ أَلَيْسَ فِي جَهَنَّمَ مَثْوًى لِّلْكَافِرِينَ (68)
Ken on nurjamielisempi kuin se, joka sepittää valhetta Jumalasta tai vääristelee totuuden, kun se tulee hänen kohdalleen? Eikö helvetissä riitä tilaa uskottomille |
وَالَّذِينَ جَاهَدُوا فِينَا لَنَهْدِيَنَّهُمْ سُبُلَنَا ۚ وَإِنَّ اللَّهَ لَمَعَ الْمُحْسِنِينَ (69)
Mutta jotka taistelevat asiamme puolesta, heidät johdatamme teillemme; sillä totisesti, Jumala on niiden kanssa, jotka hyvää tekevät |
