إِذَا الشَّمْسُ كُوِّرَتْ (1)
Kun aurinko menee umpeen |
وَإِذَا النُّجُومُ انكَدَرَتْ (2)
kun tähdet sammuvat |
وَإِذَا الْجِبَالُ سُيِّرَتْ (3)
kun vuoret järkkyvät |
وَإِذَا الْعِشَارُ عُطِّلَتْ (4)
kun kantavat kameelit hylätään |
وَإِذَا الْوُحُوشُ حُشِرَتْ (5)
kun pedot peloitetaan muille tienoille |
وَإِذَا الْبِحَارُ سُجِّرَتْ (6)
kun meret kuohuvat yli äyräittensä |
وَإِذَا النُّفُوسُ زُوِّجَتْ (7)
kun sielut ja ruumiit jälleen yhtyvät |
وَإِذَا الْمَوْءُودَةُ سُئِلَتْ (8)
ja kun elävänä haudatulta naiselta kysytään |
بِأَيِّ ذَنبٍ قُتِلَتْ (9)
minkä synnin vuoksi hänet surmattiin |
وَإِذَا الصُّحُفُ نُشِرَتْ (10)
kun kirjoitukset avataan |
وَإِذَا السَّمَاءُ كُشِطَتْ (11)
kun taivaan kansi pyyhkäistään pois |
وَإِذَا الْجَحِيمُ سُعِّرَتْ (12)
kun helvetin tuli viritetään |
وَإِذَا الْجَنَّةُ أُزْلِفَتْ (13)
ja kun paratiisi lähestyy |
عَلِمَتْ نَفْسٌ مَّا أَحْضَرَتْ (14)
silloin saa jokainen sielu tietää, mitä se on itselleen valmistanut |
فَلَا أُقْسِمُ بِالْخُنَّسِ (15)
Vannon kautta tähtien |
الْجَوَارِ الْكُنَّسِ (16)
jotka kulkevat ratojaan ja katoavat |
وَاللَّيْلِ إِذَا عَسْعَسَ (17)
kautta saapuvan yön |
وَالصُّبْحِ إِذَا تَنَفَّسَ (18)
ja valkenevan aamun |
إِنَّهُ لَقَوْلُ رَسُولٍ كَرِيمٍ (19)
»Tämä on totisesti jalon sananjulistajan sanoma |
ذِي قُوَّةٍ عِندَ ذِي الْعَرْشِ مَكِينٍ (20)
sellaisen, jonka valta tulee voiman Herralta |
مُّطَاعٍ ثَمَّ أَمِينٍ (21)
jota on toteltava ja joka ei luottamusta petä |
وَمَا صَاحِبُكُم بِمَجْنُونٍ (22)
Ei teidän heimolaisenne (profeetta) houraile |
وَلَقَدْ رَآهُ بِالْأُفُقِ الْمُبِينِ (23)
Totisesti hän on nähnyt enkeli Gabrielin kirkkaalla taivaanrannalla |
وَمَا هُوَ عَلَى الْغَيْبِ بِضَنِينٍ (24)
eikä hän ole kitsas näkymättömien asiain salaaja |
وَمَا هُوَ بِقَوْلِ شَيْطَانٍ رَّجِيمٍ (25)
ei tämä myöskään ole karkoitetun paholaisen ennustelua |
فَأَيْنَ تَذْهَبُونَ (26)
Mitä kohti siis kuljette |
إِنْ هُوَ إِلَّا ذِكْرٌ لِّلْعَالَمِينَ (27)
Tämä ei ole muuta kuin varoitus maailman kansoille |
لِمَن شَاءَ مِنكُمْ أَن يَسْتَقِيمَ (28)
jokaiselle teistä, joka tahtoo pysytellä oikealla tiellä |
وَمَا تَشَاءُونَ إِلَّا أَن يَشَاءَ اللَّهُ رَبُّ الْعَالَمِينَ (29)
Mutta ette te itse tahdo, ellei Jumala, maailmojen Herra,sitä tahdo.» |
