إِذَا الشَّمْسُ كُوِّرَتْ (1) Kun aurinko menee umpeen |
وَإِذَا النُّجُومُ انكَدَرَتْ (2) kun tähdet sammuvat |
وَإِذَا الْجِبَالُ سُيِّرَتْ (3) kun vuoret järkkyvät |
وَإِذَا الْعِشَارُ عُطِّلَتْ (4) kun kantavat kameelit hylätään |
وَإِذَا الْوُحُوشُ حُشِرَتْ (5) kun pedot peloitetaan muille tienoille |
وَإِذَا الْبِحَارُ سُجِّرَتْ (6) kun meret kuohuvat yli äyräittensä |
وَإِذَا النُّفُوسُ زُوِّجَتْ (7) kun sielut ja ruumiit jälleen yhtyvät |
وَإِذَا الْمَوْءُودَةُ سُئِلَتْ (8) ja kun elävänä haudatulta naiselta kysytään |
بِأَيِّ ذَنبٍ قُتِلَتْ (9) minkä synnin vuoksi hänet surmattiin |
وَإِذَا الصُّحُفُ نُشِرَتْ (10) kun kirjoitukset avataan |
وَإِذَا السَّمَاءُ كُشِطَتْ (11) kun taivaan kansi pyyhkäistään pois |
وَإِذَا الْجَحِيمُ سُعِّرَتْ (12) kun helvetin tuli viritetään |
وَإِذَا الْجَنَّةُ أُزْلِفَتْ (13) ja kun paratiisi lähestyy |
عَلِمَتْ نَفْسٌ مَّا أَحْضَرَتْ (14) silloin saa jokainen sielu tietää, mitä se on itselleen valmistanut |
فَلَا أُقْسِمُ بِالْخُنَّسِ (15) Vannon kautta tähtien |
الْجَوَارِ الْكُنَّسِ (16) jotka kulkevat ratojaan ja katoavat |
وَاللَّيْلِ إِذَا عَسْعَسَ (17) kautta saapuvan yön |
وَالصُّبْحِ إِذَا تَنَفَّسَ (18) ja valkenevan aamun |
إِنَّهُ لَقَوْلُ رَسُولٍ كَرِيمٍ (19) »Tämä on totisesti jalon sananjulistajan sanoma |
ذِي قُوَّةٍ عِندَ ذِي الْعَرْشِ مَكِينٍ (20) sellaisen, jonka valta tulee voiman Herralta |
مُّطَاعٍ ثَمَّ أَمِينٍ (21) jota on toteltava ja joka ei luottamusta petä |
وَمَا صَاحِبُكُم بِمَجْنُونٍ (22) Ei teidän heimolaisenne (profeetta) houraile |
وَلَقَدْ رَآهُ بِالْأُفُقِ الْمُبِينِ (23) Totisesti hän on nähnyt enkeli Gabrielin kirkkaalla taivaanrannalla |
وَمَا هُوَ عَلَى الْغَيْبِ بِضَنِينٍ (24) eikä hän ole kitsas näkymättömien asiain salaaja |
وَمَا هُوَ بِقَوْلِ شَيْطَانٍ رَّجِيمٍ (25) ei tämä myöskään ole karkoitetun paholaisen ennustelua |
فَأَيْنَ تَذْهَبُونَ (26) Mitä kohti siis kuljette |
إِنْ هُوَ إِلَّا ذِكْرٌ لِّلْعَالَمِينَ (27) Tämä ei ole muuta kuin varoitus maailman kansoille |
لِمَن شَاءَ مِنكُمْ أَن يَسْتَقِيمَ (28) jokaiselle teistä, joka tahtoo pysytellä oikealla tiellä |
وَمَا تَشَاءُونَ إِلَّا أَن يَشَاءَ اللَّهُ رَبُّ الْعَالَمِينَ (29) Mutta ette te itse tahdo, ellei Jumala, maailmojen Herra,sitä tahdo.» |