وَالشَّمْسِ وَضُحَاهَا (1)
Kautta auringon ja sen kirkkauden |
وَالْقَمَرِ إِذَا تَلَاهَا (2)
kautta valonsa lainaavan kuun |
وَالنَّهَارِ إِذَا جَلَّاهَا (3)
kautta päivän, joka paljastaa kaiken näkyväisen |
وَاللَّيْلِ إِذَا يَغْشَاهَا (4)
kautta yön, joka sen verhoonsa peittää |
وَالسَّمَاءِ وَمَا بَنَاهَا (5)
kautta taivaan ja Hänen, joka sen rakensi |
وَالْأَرْضِ وَمَا طَحَاهَا (6)
kautta maan ja Hänen, joka sen laajaksi levitti |
وَنَفْسٍ وَمَا سَوَّاهَا (7)
kautta sielun ja Hänen, joka teki sen täydelliseksi |
فَأَلْهَمَهَا فُجُورَهَا وَتَقْوَاهَا (8)
ja ilmaisi sille, mikä turmio on totuuden hylkäämisestä ja mikä menestys pahan karttamisesta |
قَدْ أَفْلَحَ مَن زَكَّاهَا (9)
Totisesti autuas on se, joka säilyttää sielunsa puhtaana |
وَقَدْ خَابَ مَن دَسَّاهَا (10)
ja totisesti on tuhon oma se, joka sen turmelee |
كَذَّبَتْ ثَمُودُ بِطَغْوَاهَا (11)
Tamuud teki syntiä ja väitti totuutta valheeksi |
إِذِ انبَعَثَ أَشْقَاهَا (12)
Kun kurjimmat heidän joukostaan ryhtyivät riettauksiinsa |
فَقَالَ لَهُمْ رَسُولُ اللَّهِ نَاقَةَ اللَّهِ وَسُقْيَاهَا (13)
silloin Jumalan sananjulistaja puhui heille Jumalan naaraskameelista ja sen juottamisesta |
فَكَذَّبُوهُ فَعَقَرُوهَا فَدَمْدَمَ عَلَيْهِمْ رَبُّهُم بِذَنبِهِمْ فَسَوَّاهَا (14)
mutta he kohtelivat häntä kuin valehtelijaa ja katkoivat kameelilta jäsenet, ja heidän Herransa kukisti heidät heidän syntiensä tähden ja tuhosi heidät maan tasalle |
وَلَا يَخَافُ عُقْبَاهَا (15)
eikä Hän pelännyt seurauksia |
