ن ۚ وَالْقَلَمِ وَمَا يَسْطُرُونَ (1) Kynän ja sen nimessä, mitä kirjoitetaan |
مَا أَنتَ بِنِعْمَةِ رَبِّكَ بِمَجْنُونٍ (2) Sinä et ole, Herrasi armosta, mikään hourailija |
وَإِنَّ لَكَ لَأَجْرًا غَيْرَ مَمْنُونٍ (3) vaan totisesti odottaa Sinua ehtymätön palkka |
وَإِنَّكَ لَعَلَىٰ خُلُقٍ عَظِيمٍ (4) ja totisesti on siveellinen mielenlaatusi jalo |
فَسَتُبْصِرُ وَيُبْصِرُونَ (5) Pian olet näkevä, ja myöskin he saavat nähdä |
بِأَييِّكُمُ الْمَفْتُونُ (6) ketä teistä riivaa hulluus |
إِنَّ رَبَّكَ هُوَ أَعْلَمُ بِمَن ضَلَّ عَن سَبِيلِهِ وَهُوَ أَعْلَمُ بِالْمُهْتَدِينَ (7) Totisesti tietää Herrasi parhaiten, kuka poikkeaa Hänen tieltään, ja Hän tietää parhaiten, kuka noudattaa johdatusta |
فَلَا تُطِعِ الْمُكَذِّبِينَ (8) Älä suostu siis niihin, jotka julistavat totuuden valheeksi |
وَدُّوا لَوْ تُدْهِنُ فَيُدْهِنُونَ (9) He toivovat sinun osoittavan velttoutta, jotta myös he voisivat olla velttoja |
وَلَا تُطِعْ كُلَّ حَلَّافٍ مَّهِينٍ (10) Älä tottele ainoatakaan halpamaista vannojaa |
هَمَّازٍ مَّشَّاءٍ بِنَمِيمٍ (11) panettelijaa, joka kulkee ympäri pahaa puhuen |
مَّنَّاعٍ لِّلْخَيْرِ مُعْتَدٍ أَثِيمٍ (12) joka kieltää hyvän, rikkoo lakia ja tekee syntiä |
عُتُلٍّ بَعْدَ ذَٰلِكَ زَنِيمٍ (13) joka lisäksi on alhaissyntyinen, röyhkeä ja ahne |
أَن كَانَ ذَا مَالٍ وَبَنِينَ (14) siksi, että hänellä on rikkautta ja poikia |
إِذَا تُتْلَىٰ عَلَيْهِ آيَاتُنَا قَالَ أَسَاطِيرُ الْأَوَّلِينَ (15) Kun tunnusmerkkimme luetellaan hänelle, hän sanoo: »Muinaisjuttuja.» |
سَنَسِمُهُ عَلَى الْخُرْطُومِ (16) Me painamme pian poltinmerkkimme hänen nenäkkäisiin kasvoihinsa |
إِنَّا بَلَوْنَاهُمْ كَمَا بَلَوْنَا أَصْحَابَ الْجَنَّةِ إِذْ أَقْسَمُوا لَيَصْرِمُنَّهَا مُصْبِحِينَ (17) Totisesti koettelemme heitä, niinkuin koettelimme puutarhan omistajia, kun he vannoivat korjaavansa sadon seuraavana päivänä |
وَلَا يَسْتَثْنُونَ (18) mutta eivät varanneet mitään osuutta (köyhille) |
فَطَافَ عَلَيْهَا طَائِفٌ مِّن رَّبِّكَ وَهُمْ نَائِمُونَ (19) Silloin Herrasi lähettämä koettelemus kohtasi puutarhaa heidän nukkuessaan |
فَأَصْبَحَتْ كَالصَّرِيمِ (20) niin että se oli musta kuin palon jäljiltä |
فَتَنَادَوْا مُصْبِحِينَ (21) Mutta aamulla kutsuivat he toisiaan |
أَنِ اغْدُوا عَلَىٰ حَرْثِكُمْ إِن كُنتُمْ صَارِمِينَ (22) sanoen: »Kunkin on käytävä varhain pellolleen, jos mieli korjata sato!» |
فَانطَلَقُوا وَهُمْ يَتَخَافَتُونَ (23) Ja he lähtivät puhellen hiljaa keskenään |
أَن لَّا يَدْخُلَنَّهَا الْيَوْمَ عَلَيْكُم مِّسْكِينٌ (24) »Älkää tänään salliko köyhien tulla jälkikeräykseen.» |
وَغَدَوْا عَلَىٰ حَرْدٍ قَادِرِينَ (25) Ja he lähtivät matkaan aamulla tämä itaruus mielessään |
فَلَمَّا رَأَوْهَا قَالُوا إِنَّا لَضَالُّونَ (26) mutta kun he näkivät mitä oli tapahtunut, he sanoivat: »Varmaankin olemme joutuneet tieltä harhaan |
بَلْ نَحْنُ مَحْرُومُونَ (27) Ei, meille tuli kato!» |
قَالَ أَوْسَطُهُمْ أَلَمْ أَقُل لَّكُمْ لَوْلَا تُسَبِّحُونَ (28) Viisain heistä sanoi: »Enkö sanonut teille: 'Ylistäkää Jumalaa.'» |
قَالُوا سُبْحَانَ رَبِّنَا إِنَّا كُنَّا ظَالِمِينَ (29) He vastasivat: »Kunnia Herralle! Totisesti olimme jumalattomia.» |
فَأَقْبَلَ بَعْضُهُمْ عَلَىٰ بَعْضٍ يَتَلَاوَمُونَ (30) Ja sitten jotkut heistä kääntyivät päivitellen toistensa puoleen |
قَالُوا يَا وَيْلَنَا إِنَّا كُنَّا طَاغِينَ (31) ja sanoivat: »Voi meitä! Olemme totisesti rikkoneet |
عَسَىٰ رَبُّنَا أَن يُبْدِلَنَا خَيْرًا مِّنْهَا إِنَّا إِلَىٰ رَبِّنَا رَاغِبُونَ (32) ehkä Herra kuitenkin antaa meille jotakin parempaa tämän asemesta; totisesti tahdomme sitä Herraltamme anoa.» |
كَذَٰلِكَ الْعَذَابُ ۖ وَلَعَذَابُ الْآخِرَةِ أَكْبَرُ ۚ لَوْ كَانُوا يَعْلَمُونَ (33) Sellainen oli rangaistus, mutta tulevan elämän rangaistus on totisesti oleva vielä suurempi. Jospa he sen käsittäisivät |
إِنَّ لِلْمُتَّقِينَ عِندَ رَبِّهِمْ جَنَّاتِ النَّعِيمِ (34) Niille, jotka karttavat pahaa, on totisesti valmistettu autuuden puutarhat Herransa luona |
أَفَنَجْعَلُ الْمُسْلِمِينَ كَالْمُجْرِمِينَ (35) Onko Meidän kohdeltava Jumalan alamaisia kuten syyllisiä |
مَا لَكُمْ كَيْفَ تَحْكُمُونَ (36) Miten voitte tuomita siten |
أَمْ لَكُمْ كِتَابٌ فِيهِ تَدْرُسُونَ (37) Vai onko teillä kirja, josta voitte lukea |
إِنَّ لَكُمْ فِيهِ لَمَا تَخَيَّرُونَ (38) että teillä todella on siinä se, mitä pidätte parhaana |
أَمْ لَكُمْ أَيْمَانٌ عَلَيْنَا بَالِغَةٌ إِلَىٰ يَوْمِ الْقِيَامَةِ ۙ إِنَّ لَكُمْ لَمَا تَحْكُمُونَ (39) Vai onko teillä Meidän antamamme valalliset vakuutukset, jotka ovat voimassa myös ylösnousemuksen päivänä, että varmasti saatte mitä kuvittelette |
سَلْهُمْ أَيُّهُم بِذَٰلِكَ زَعِيمٌ (40) Kysy heiltä, Muhammed, kuka heistä uskaltaa mennä tästä takaukseen |
أَمْ لَهُمْ شُرَكَاءُ فَلْيَأْتُوا بِشُرَكَائِهِمْ إِن كَانُوا صَادِقِينَ (41) Vai onko heillä liittolaisia? Anna heidän näyttää liittolaisensa, jos he tarkoittavat totta |
يَوْمَ يُكْشَفُ عَن سَاقٍ وَيُدْعَوْنَ إِلَى السُّجُودِ فَلَا يَسْتَطِيعُونَ (42) Päivänä, jolloin he ovat suuressa ahdistuksessa, jolloin heidät kutsutaan rukoukseen lankeamaan, mutta eivät kykene sitä tekemään |
خَاشِعَةً أَبْصَارُهُمْ تَرْهَقُهُمْ ذِلَّةٌ ۖ وَقَدْ كَانُوا يُدْعَوْنَ إِلَى السُّجُودِ وَهُمْ سَالِمُونَ (43) he seisovat katse maahan luotuina ja kasvot häpeää uhkuen,koska heidät kutsuttiin polvistumaan heidän ollessaan parhaissa voimissaan |
فَذَرْنِي وَمَن يُكَذِّبُ بِهَٰذَا الْحَدِيثِ ۖ سَنَسْتَدْرِجُهُم مِّنْ حَيْثُ لَا يَعْلَمُونَ (44) Siispä jätä Minun pideltävikseni ne, jotka väittävät valheeksi näitä sanomia. Me johdamme heitä askel askeleelta heidän huomaamattaan |
وَأُمْلِي لَهُمْ ۚ إِنَّ كَيْدِي مَتِينٌ (45) ja Minä annan heille aikaa; onhan totisesti suunnitelmani järkähtämätön |
أَمْ تَسْأَلُهُمْ أَجْرًا فَهُم مِّن مَّغْرَمٍ مُّثْقَلُونَ (46) Vai vaaditko, Muhammed, palkkaa heiltä, niin että he velasta rasittuvat |
أَمْ عِندَهُمُ الْغَيْبُ فَهُمْ يَكْتُبُونَ (47) Vai onko heillä tieto salatusta, niin että he voivat kirjoittaa sen muistiin |
فَاصْبِرْ لِحُكْمِ رَبِّكَ وَلَا تَكُن كَصَاحِبِ الْحُوتِ إِذْ نَادَىٰ وَهُوَ مَكْظُومٌ (48) Odota sentähden järkkymättömänä Herrasi tuomiota äläkä ole niinkuin kalan nielemä mies, joka huusi murheen vallassa |
لَّوْلَا أَن تَدَارَكَهُ نِعْمَةٌ مِّن رَّبِّهِ لَنُبِذَ بِالْعَرَاءِ وَهُوَ مَذْمُومٌ (49) Ellei hänen Herransa armo olisi tullut hänen osakseen, hän olisi hylättynä varmasti sinkoutunut jollekin autiolle rannalle |
فَاجْتَبَاهُ رَبُّهُ فَجَعَلَهُ مِنَ الصَّالِحِينَ (50) mutta Hänen Herransa valitsi hänet ja asetti hänet vanhurskaitten joukkoon |
وَإِن يَكَادُ الَّذِينَ كَفَرُوا لَيُزْلِقُونَكَ بِأَبْصَارِهِمْ لَمَّا سَمِعُوا الذِّكْرَ وَيَقُولُونَ إِنَّهُ لَمَجْنُونٌ (51) Ne, jotka ovat vaipuneet epäuskoon, olisivat katseillaan sinut lävistäneet, kuullessaan kehoituksesi, he sanoivat: »Totisesti, hän on järjiltään.» |
وَمَا هُوَ إِلَّا ذِكْرٌ لِّلْعَالَمِينَ (52) Mutta Koraani on vain muistutus koko maailmalle |